IHME Helsinki 2020 kickoff-tapahtuman ytimessä oli Itämeri

Vaikka Jana Winderenin ääniteos Listening Through the Dead Zones siirtyi esitettäväksi vasta elokuussa 2021, teoksen aloitustapahtuma pidettiin lauantaina 22.8.2020 Soutustadionilla. Sen keskipisteessä olivat tiedon ja yksittäisten kansalaisten toiminnan merkitys Itämeren hyvinvoinnille.

Avajaistilaisuus liittyi elimellisenä osana Itämeren inspiroimaan ääniteokseen. Äänitaiteilija Jana Winderenin Listening Through the Dead Zones haluaa nostaa keskiöön Itämeren hapettomat, kuolleet kerrokset. Jana Winderen haluaa kiinnittää huomiota Itämeren tilaan ja siihen, että jokaisella on mahdollisuus auttaa Itämerta muun muassa erilaisten kansalaistiedehankkeiden kautta.

Syö luonnonkalaa

Itämeren hapettomuus johtuu rehevöitymisestä, jonka aiheuttavat sekä mereen valuvat että meressä jo olevat ravinteet. Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila kertoi, että suorin tapa vaikuttaa ravinnekuormitukseen on muuttaa ruokavaliotaan – korvata lihaa kasviksilla tai luonnonkalalla. Luonnonkalan syöminen poistaa kalan mukana ravinteita merestä. Edes hylkeet ja merimetsot eivät vähennä kalansaaliita merkittävästi: Itämeren vuoden silakkasaaliista riittäisi 23 kg jokaiselle suomalaiselle, mutta tällä hetkellä silakkaa syödään vain 300 grammaa vuodessa. Itämerilaskurin avulla voi laskea omaa vaikutustaan Itämereen – keskivertosuomalaisen elämäntavat aiheuttavat 134 levä-ämpärillisen verran ravinnepäästöjä Itämereen.

Vedenalainenkin luonto kaipaa suojelua

Baltic Sea Action Groupin sisältöjohtaja Laura Höijer kertoo Elävä Itämeri -hankkeesta. Hanke tähtää monimuotoisten vedenalaisten alueiden tutkimukseen, suojeluun ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämiseen. Etenkin Suomen rannikkoseutujen suojelua kaipaavat arvokkaat ekosysteemit sijaitsevat usein yksityisillä vesialueilla, jolloin niiden omistajilla on keskeinen rooli suojelutoimissa.

Seikkailijapurjehtija Kari ”Ruffe” Nurmi kertoi purjehdustempauksistaan, joiden myötä hän on osallistunut Itämeren tilan kartoitukseen. Ruffen organisoimalla Suomen suurimmalla 120-henkisellä yhteispurjehduksella mm. havainnoitiin kelluvaa muoviroskaa ja kerättiin mikromuovinäytteitä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden käyttöön. Tällä hetkellä Ruffen veneen pohja toimii testialustana erilaisille eliönestomaaleille. Testijakso on osa SYKEn tutkimushanketta, joka tähtää ehkäisemään vieraslajien leviämistä veneen pohjissa.

Kansalaishavainnot tutkijoiden apuna

Jyri Tirroniemi SYKEstä kertoo tutkijan näkökulmasta Itämeren tutkimuksen hankkeista, joissa myös kansalaistoiminnalla on merkitystä. Koska tutkimusresurssit ovat aina rajalliset, kansalaishavainnot voivat olla arvokas lisä tutkimusdatan keräämisessä. Kansalaishavaintoja voi ilmoittaa moniin eri tietokantoihin, kuten esimerkiksi Itämeri-portaalin kautta Meri- ja järviwikiin. Havainnot voivat koskea mitä moninaisimpia asioita veden kirkkaudesta ja hylätyistä verkoista lumiukkoihin ja pöllöjen oksennuspalloihin.

Avajaistapahtumaan kuuluivat myös Siisti biitsi -rantojen siivoustalkoot Soutustadionin läheisyydessä. Soutustadionin ympäriltä lauantaina 312 tupakantumppia, 228 muovinpalaa, 93 metallipalaa, 80 palaa paperia tai pahvia, 16 lasinpalaa, 4 kankaanpalaa ja 2 palaa kumia sekä yhdet aurinkolasit! Siisti Biitsi on kerännyt sekä roskia että niitä koskevaa tietoa jo 7 vuoden ajan. Siisti Biitsi –talkoissa jokainen roska lasketaan keräämisen yhteydessä. Kuten muillakin rannoilla, myös Soutustadionin ympäristössä tupakantumpit muodostivat suurimman roskajakeen. Niissä kiteytyy myös yksi roskaamisen ongelmista: Vaikka tupakkaroskiksia tarvittaisiin, kaupungit eivät mielellään lisää niiden määrää, koska tupakointiin ei haluta kannustaa.

Koska tieteen ja taiteen ohella myös ilmasto on IHMEen keskeisiä teemoja, IHME laskee myös tämän avajaistapahtuman toteutuneen hiilijalanjäljen. Tulokset julkaistaan myöhemmin IHMEen Ekoblogissa. 

Päivän puheenvuorot julkaistaan IHMEen Youtube-kanavalla.