IHME Helsinki 2023

Hiwa K: Chicago Boys – While We Were Singing, They Were Dreaming

Yhteisöllisessä IHME Helsinki 2023, Chicago Boys – While We Were Singing, They Were Dreaming -teoksessa moninainen joukko ihmisiä muodostaa amatööribändin ja harjoittelee yhdessä kahdesti viikossa kuuden viikon ajan. Bändi koostuu muusikoista ja ei-muusikoista, joita yhdistää halu soittaa musiikkia ja pohtia uusliberaalin talouden ja ympäristössä tapahtuvien muutosten välisiä kytköksiä arkeen.

Bändiharjoituksia on kahdenlaisia: yksityiset harjoitukset maanantaisin Kulttuurikeskus Stoassa bändin jäsenten kesken ja julkiset, kaikille avoimet harjoitukset lauantaisin erilaisissa julkisissa tiloissa Helsingissä. Molemmissa harjoituksissa osallistujat jakavat tarinoita, kertomuksia, havaintoja ja lauluja sekä harjoittelevat yhdessä muotoilemaan ja puskemaan kasvavaa “lumipalloa”, joka muodostuu uusliberaalia tilaa käsittelevistä sisällöistä ja niiden liittymäkohdista ympäristökriisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

IHME Helsinki -teos 2023 päättyi tältä erää viimeisiin julkisiin harjoituksiin kulttuurikeskus Stoassa lauantaina 27.5.2023. Teoksessa pidettiin kuuden viikon ajan harjoituksia lauantaisin viidessä eri kohteessa: Lapinlahden Lähde, Puhoksen ostoskeskus, Riistavuoren metsä ja senioritalo, Stansvikin metsä ja kyläyhteisö, Matokallion metsä ja Myllykylän kylätalo. Jokaisesta julkisesta harjoituksesta voi lukea lisää alta.

Chicago Boys – While We Were Singing, They Were Dreaming tapahtuu lähes samanaikaisesti Helsinki-version kanssa Sulaimaniassa, Kurdistanissa, Irakissa, joka on taiteilija Hiwa K:n syntymäkaupunki. Pidämme Sulaimaniaan yhteyttä etänä.

Helsingin Chicago Boys – While We Were Singing, They Were Dreaming -projekti toteutetaan yhteistyössä kulttuurikeskus Stoan ja Itäkeskuksen kirjaston kanssa.

Seuraa tapahtumaa Facebookissa

Mistä tässä projektissa on kyse?

Kaikki harjoitukset toimivat alustoina, joilla kokemukset ja ymmärrys arjesta muuttuvat monimuotoiseksi tulkinnaksi uusliberalistisesta taloudesta.

Tarinat

Yksityisissä harjoituksissa mielenkiintoinen joukko ihmisiä muodostavaa amatööribändin, joka keskustelee uusliberalismista, ympäristökriisistä ja arjesta ja pohtii, miten nämä liittyvät toisiinsa. Nämä tarinat jaetaan ensin bändin jäsenten kesken ja sitten laajemmalle yleisölle julkisissa harjoituksissa. Tarinat voivat avautua musiikin lisäksi kuvan tai esineen kautta, jonka voi tuoda mukaan harjoituksiin.

Musiikki

Amatööribändi valitsee soittamansa musiikin, vähintään yhden kappaleen viikossa, yhteensä kuusi kappaletta projektin aikana. Tämä musiikki liittyy jotenkin – intuitiivisesti, tunneperäisesti tai sisällöllisesti – käsiteltyihin aiheisiin.

Miellekartta

Olennaiset avainkysymykset ja käsitteet dokumentoidaan kollektiiviseen fyysiseen miellekarttaan, joka kiertää bändin kanssa eri puolilla kaupunkia. Bändin jäsenet voivat vapaasti ideoida, miltä tämä ajatuskartta näyttäisi ja miten sen kanssa voi toimia.

Harjoittelu

Projekti on yhtä aikaa jatkuvaa oppimista ja yhdessäoloa. Jokainen julkinen harjoitus on monitasoista jakamista bändin ja yleisön välillä. Luvassa on tarinoita julkisten harjoitusten paikoista ja paikkojen valinnasta, tarinoita soitettavan musiikin valinnasta tai luomisesta sekä yksittäisten bändin jäsenten ja yleisön tarinoita projektin teemoista.

Lumipallo

Projekti kasvaa kuin lumipallo – tarinoita ja musiikkia ja osallistujia tulee lisää jokaisen yksityisen ja julkisen harjoituksen jälkeen. Viimeinen julkinen harjoitus on lauantaina 27.5. Stoassa ja silloin jaetaan kaikki tämän projektin tarinat, musiikki ja ilo!

Taiteilijan rooli

Lainaus Hiwa K:lta:

Kapitalistinen järjestelmä yrittää aina tehdä sinusta ”tähden”, ja minä sanoin ei, minun on hyvä olla ”puolikuu”.

On tärkeää todeta, että tämän projektin tekevät kaikki bändissä mukana olevat. Taiteilija liittyy mukaan joihinkin bändin tapaamisiin etänä ja hän liittyy yhtenä rivijäsenenä bändiin Helsingissä projektin viimeisellä viikolla toukokuussa.

Linkkejä

Naomi Klein – The Shock Doctrine: The Rise of Disaster Capitalism

Heikki Patomäki, Uusliberalismi Suomessa – seitsemän vuotta myöhemmin (myös kirjan latausmahdollisuus)

Pontus Purokuru, Mikä vaivaa uusliberalismia

Uusliberalismista neuroliberalismiin

Hiwa K:n käynnistämä Chicago Boys – While We Were Singing, They Were Dreaming (Chicago Boys – he unelmoivat laulaessamme) toteutui ensimmäisen kerran vuonna 2010 Lontoon Serpentine Galleryssä ja on sen jälkeen ollut koettavissa monissa keskeisissä kansainvälisissä taideinstituutioissa. Teos tuo yhteen eri taustaiset ihmiset, arjen kokemukset uusliberalismista, ympäristökriisistä ja populaarimusiikista.

”Chicago Boysin ydin oli joukko ihmisiä, joka amatööribändinä herätti henkiin 1970-luvun Lähi-idän pop-musiikin ja samaan aikaan toimi uusliberalismia tutkivana opintoryhmänä. Idea syntyi, kun tutkin YouTubesta dokumentteja Irakin sodasta, sen yhteydestä uusliberalismiin ja samalla kuuntelin lapsuuteni musiikkia. Näiden tapahtumien samanaikaisuus loi yhteyden niiden välille, josta tuli tärkeä jäljittäessäni toisen Persian lahden sodan syitä ja uusliberaalin talouden täytäntöönpanon vaikutuksia Irakissa. Minulle David Harveyn luennot uusliberaalin talouden historiasta ja Naomi Kleinin Shock Doctrine tulivat tärkeiksi lähteiksi. He saivat minut tutustumaan aikaisempiin talouden malleihin. Merkittävimpiä uusliberalististen uudistusten toteutuksia tapahtui yhtäältä Chilessä diktaattori Augusto Pinochetin vallankaappauksen jälkeen vuonna 1973 – jolloin Chicago Boys -nimellä tunnettu ekonomistiopiskelijoiden ryhmä astui valtaan – toisaalta Irakissa vuoden 2003 jälkeen suuressa valta-asemassa olleen Yhdysvaltain hallintovirkamiehen Paul Bremerin aikana. Talouksien onnistunut muutos poliittisen kuohunnan kautta liittyi selvästi sodan, diktatuurin ja vallankumouksen aiheuttamaan hämmennykseen”,

kertoo Hiwa K teoksensa taustoista.

”Teoksen nimi Chicago Boys viittaa joukkoon nuoria chileläisiä taloustieteilijöitä, jotka ajoivat uusliberaalia talouspolitiikkaa Chilessä Pinochetin diktatuurihallinnon aikana 1970-luvulla. He olivat kaikki opiskelleet Chicagon yliopistossa vapaan markkinatalouden teoreetikon, ekonomisti Milton Friedmanin johdolla. Chicago Boys – While We Were Singing, They Were Dreaming jäljittää mahdolliset ”suhteet” (kuten Hiwa K sen ilmaisee) tämän liberaalin taloustieteen ensimmäisen toteutuksen ja useiden siihen aikaan tapahtuneiden rinnakkaisten tapahtumien välillä, kuten öljykriisi ja USA:n hyökkäysaikeet Saudi-Arabiaan. Yhtenä uudempana esimerkkinä uusliberaaleista hankkeista voitaisiin nähdä myös Irakin sota. Lisäksi Chicago Boys yrittää ymmärtää vasemmiston heikkenemistä 1970-luvun vaihteesta 1980-luvulle eri puolilla maapalloa. Kaikkea tätä kehitystä reflektoidaan kulttuuridynamiikan näkökulmasta, erityisesti populaarimusiikin kautta. Chicago Boys – While We Were Singing, They Were Dreaming on jatkuva, kollektiivinen ja monikansallinen projekti, joka harjoittelee vaihtoehtoista mallia tutkia globalisaatioprosessia ja sen vaikutusta arkikulttuuriin.” (Lähde: Casco Art Institute)

Helsingin versiossa Chicago Boys -teoksessa painottuvat uusliberalismiin nivoutuvat ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden kysymykset. Hiwa K:n IHME Helsinki 2023 -teos toteutetaan lähes samanaikaisesti Helsingissä ja Sulaimaniassa, Irakin Kurdistanissa huhti-toukokuussa 2023.

Hiwa K käynnisti Chicago Boys – While We Were Singing, They Were Dreaming -projektin Lontoossa vuonna 2010 ja se on toteutettu sittemmin Gdanskissa, Puolassa (2010), Nottinghamissa, Englannissa ja kiertueena Alankomaissa (2011), Sofiassa, Bulgariassa ja Delmessä, Ranskassa (2013), Ammanissa, Jordaniassa (2014), Bergenissä, Norjassa (2019) ja Nida Art Colonyssa, Liettuassa (2020).

Hiwa K on taiteilija ja muusikko, joka asuu Sulaimaniassa, Irakin Kurdistanissa, minne hän palasi kolme vuotta sitten asuttuaan Saksassa toistakymmentä vuotta. Sulaimaniassa hän hankki maatilan ja opiskelee yhdessä paikallisten ihmisten kanssa, miten edistää permakulttuuria eli miten elää sopusoinnussa ympäristön kanssa. Permakulttuuri on ekologiaan perustuva suunnittelumenetelmä, jonka avulla pyritään luonnon prosesseja jäljittelemällä ja niitä hyödyntämällä kehittämään kestäviä järjestelmiä, jotka täyttävät yhtä lailla yksittäisen ihmisen, ihmisyhteisöjen kuin maapallonkin tarpeita lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Nämä järjestelmät voivat olla esimerkiksi ruoan ja energian tuotantoon, asumiseen tai taloudellisen toiminnan organisointiin liittyviä järjestelmiä.

Hiwa K on saanut peruskoulutuksensa Irakissa ja hän jatkoi itsenäistä opiskelua tapaamalla ajattelijoita, kuvataiteilijoita, muusikoita ja teatterintekijöitä. Näiden epävirallisten ja vakiintuneiden järjestelmien ulkopuolella tehtyjen opintojen pääalat olivat eurooppalainen kirjallisuus ja filosofia, joita Hiwa K opiskeli myös saatavilla olevista arabiaksi käännetyistä kirjoista. Muutettuaan Saksaan 25-vuotiaana hän opiskeli musiikkia flamencomestari Paco Peñan oppilaana. Hiwa K:n teokset haastavat normatiivisia tapoja tehdä taidetta antamalla uuden elämän mahdollisuuden kansankielisille muodoille ja suullisille historioille (Chicago boys, 2011), kohtaamistavoille (Ruuanlaittoa äidin kanssa, 2006) ja poliittisille tilanteille (Tämä sitruuna maistuu omenalle, 2011). Hänen lähdeaineistoaan ovat perheenjäsenten ja ystävien kertomat tarinat sekä arjen tapahtumat.

Hiwa K:n taiteilijuudesta välittyy jatkuva taidekasvatusjärjestelmän, ammattimaisiksi määriteltyjen taidekäytäntöjen sekä taiteilijamyytin kritiikki. Tämän takia monet hänen teoksistaan ovat vahvasti yhteisöllisiä ja osallistavia. Teokset arvioivat uudelleen opetus- ja oppimisjärjestelmien prosesseja ja luottavat jokapäiväiseen arkeen ja ihmisiin tärkeimpänä oppimisen paikkana.

Hiwa K on ollut mukana useissa yhteisnäyttelyissä, kuten La Triennale Pariisissa ja ”Edgware Road Project” -näyttelyssä Serpentine Galleryssa Lontoossa. Hänen Chicago Boys: While We Were Singing, They Were Dreaming -projektiaan ovat vuosien varrella isännöineet merkittävät kansainväliset instituutiot, kuten Gdanskin Alternativa Festival, Utrechtin CASCO, Lontoon Serpentine Gallery, New Museum/NYC, Rooman MACRO, Antwerpin M HKA ja Leónin MUSAC. Hiwa K osallistui Manifesta 7 -biennaaliin vuonna 2008 ja Venetsian biennaaliin vuonna 2015.

hiwak.net

“Valitsimme Hiwa K:n seuraavan tilausteoksen tekijäksi, koska hänen taiteilijuutensa lähtökohtana ovat IHME Helsingin kanssa yhteiset arvot: ekologinen ja sosiaalinen kestävyys, yhdessä kokeminen ja tekeminen, muutokseen kannustaminen ja muutoksen synnyttäminen. Pandemiaan sopeutumisen jälkeen, kriisien kyllästämässä maailmassamme moni kokee tarvetta kokoontua yhteen, tutustua toinen toisiimme ja kuunnella toinen toistemme tarinoita. Chicago Boys tarjoaa mahdollisuuden tähän kootessaan ihmiset soittamaan yhdessä valitsemaansa musiikkia niin pienemmällä kuin isommallakin joukolla, ydinryhmän lisäksi myös yleisö saa osallistua bändiharjoituksiin”,

kertoo IHME Helsingin toiminnanjohtaja Paula Toppila, joka aikoo vuosikymmenten tauon jälkeen kaivaa myös itse kitaran kotelosta.

“Yhdessä Hiwan kanssa kokeilemme nyt toista kertaa yhteistyötä Suomen lisäksi paikallisesti taiteilijan kotimaassa. Ensimmäisen kerran päätimme tehdä niin IHME Helsinki 2022 tekijän, intialaistaiteilija Amar Kanwarin kanssa. Kanwarin The Sovereign Forest -hankkeelle mahdollistamme jatkoa pandemian vuoksi kahden vuoden viiveellä Odishan maakunnassa Intiassa vuonna 2023. Hiwan kanssa toteutamme Chicago Boys -teoksen ensimmäistä kertaa taiteilijan kotimaassa, Sulaimanian kaupungissa, mikä on merkittävä tapaus myös taiteilijalle itselleen. Molemmat hankkeet toteutetaan paikallisina tuotantoina, mutta pohdimme myös mahdollisuuksia tutustuttaa paikallisyhteisöt toisiinsa ja oppia esimerkiksi siitä, miten ilmastokriisi vaikuttaa näissä kohteissa ja miten siihen varaudutaan”,

jatkaa Toppila.

IHME Helsinki teosten taiteilijat valitaan IHME Helsingin Advisory Boardissa, johon kuuluivat Hiwa K:n valinnan hetkellä puheenjohtajana toimivan Toppilan lisäksi professori Ute Meta Bauer (Nanyang Technological University, Singapore), tutkija ja taiteilija Antti Majava (BIOS- tutkimusyksikkö), professori Jussi Parikka (Aarhus University, Tanska) ja dekaani Hanna Johansson (Taideyliopiston Kuvataideakatemia). Kesäkuussa 2022 Hanna Johanssonin kausi päättyi ja hänen tilalleen kutsuttiin vanhempi tutkija Hanna Guttorm (Helsingin yliopisto).