Menneet tapahtumat
Art, Science, Ecology -luennot avasivat näkökulmia taiteen ja tieteen yhteyksiin
Tammikuussa käynnistyneen Art, Science, Ecology -kurssin aikana kuultiin kansainvälisten taiteen ja tieteen asiantuntijoiden johdatuksia taiteen, tieteen ja ympäristökriisien risteyskohtiin. Suurin osa luentojen taltioinneista on katsottavissa IHMEen YouTube kanavalla >>
Nykytaiteen tilaajaorganisaatio IHME Helsingin aloitteesta syntynyt kurssi toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Kestävyystieteiden instituutin (HELSUS) sekä Taideyliopiston Kuvataideakatemian kanssa. Englanninkieliset verkkoluennot olivat avoimia kaikille kiinnostuneille. Luentoja täydentävät työpajat suunnattiin yhteistyöyliopistojen opiskelijoille.
Kurssin päämääränä oli tietoisuuden lisääminen kestävyyskriisin vaikutuksista taiteen, tieteen ja yhteiskunnan alueilla sekä kestävyyskriisin edellyttämän ajattelun ja toiminnan muutokseen tarvittavan tiedon tuottaminen ja analysointi.
Art, Science, Ecology -kurssin sisällöt saavat jatkoa IHMEen Advisory Boardin tuottamasta podcast-sarjasta >>
Monipuolista sisältöä kiitettiin, alkuperäiskansojen näkökulmaa toivottiin jatkossa
Luentojen yleisöpalautteissa kiitettiin eri näkökulmien kirjoa, josta moni löysi itselleen uutta tietoa ilmastokeskusteluun sekä taiteen ja tieteen vuoropuheluun.
“Interesting topics and practices presented”
“It is already a success to provide the opportunity to listen to these kind of lectures that are not that easily accessible usually.”
“Lots of new ideas and perspectives.”
“The course made me think more holistically.”
Vastauksissa mainittiin mm. taiteilija, tutkija Susan Schupplin jään tutkimusta ja kylmän politiikkaa koskeva elokuva ja luento. Uutta tietoa tarjosi myös kasvien sukupuuttoa ja maailman ensimmäistä metsää käsittelevä keskustelu IHME-teoksen 2021 taiteilija Katie Patersonin, Emeritusprofessori Jan Zalasiewiczin sekä paleoklimatologian dosentti J. Sakari Salosen kesken.
IHME-teoksen taiteilija Jana Winderenin luennollaan esiintuoma merien äänisaaste mainittiin uutena näkökulmana ihmisten tuottamiin moniin ympäristövaikutuksiin. Taiteilija, tutkija Samir Bhowmikin luento kaivostoiminnan ja erilaisten mineraalien hyödyntämisestä käyttämässämme teknologiassa sai puolestaan ajattelemaan aikamme mediakulttuurin historiaa ja ympäristövaikutuksia.
Palautteissa toivottiin erityisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja alkuperäiskansojen näkökulmia taiteen, tieteen ja ekologian kysymyksiin. Jokaisen luennon aihe koettiin laajaksi ja jatkossa asiantuntijoille toivottiin varattavaksi pidempää aikaa niin luentojen, työpajojen kuin keskustelujen käymiseen.
Liki 500 osallistujaa
Etätapahtumien myötä palautteissa nousi esiin verkkotilaisuuksien kuormittavuus, toisaalta huomioitiin verkkoluentojen mahdollistama maantieteellinen saavutettavuus. Tämä näkyy myös tapahtumissa tehdyissä kyselyissä: pääosa luentojen seuraajista osallistui luennoille pääkaupunkiseudulta, 7 % osallistui tapahtumiin Suomen muista kolkista ja 12 % vastaajista seurasi tilaisuuksia ulkomailta. Verkkoluentoja seurasi yhteensä liki 500 katsojaa. Kurssisisältöjen elinkaari kuitenkin jatkuu luentotaltioitien muodossa, joita on tähän mennessä katsottu yli 1000 kertaa.
Verkkotapahtuman hiilijalanjälki kiinnostaa
Kurssisisällön lisäksi palautekyselyssä kerättiin tapahtuman hiilijalanjälkeen liittyvää tietoa. IHMEen toimesta verkkotapahtuman hiilijalanjälkeä pienennettiin kehottamalla yleisöä pitämään kamerayhteys suljettuna luennon aikana. Hiilijalanjälkeä kartoitettiin myös kysymällä palautteessa osallistujien käyttämistä laite- ja verkkoyhteyksistä. Vastaukset ovat IHMEelle suuntaa antavia, sillä tarkan digitaalisen hiilijalanjäljen laskennassa on vielä kehitettävää.
