Lentäminen ja kuljetukset IHME-teosten suurin päästölähde 2021

Vuonna 2021 toteutuneiden IHME-teosten hiilijalanjälki on nyt laskettu. Kahden teoksen hiilijalanjälki vastaa noin yhden suomalaisen päästöjä vuodessa. Selvästi suurin päästölähde oli lentäminen.  

IHME-teosten hiilijalanjälki vastaa yhden suomalaisen päästöjä vuodessa 

Vuonna 2021 toteutettiin kaksi IHME Helsinki -teosta. Tuotantojen yhteenlaskettu hiilijalanjälki (9 tonnia CO2e) vastaa yhden suomalaisen vuoden aikana aiheuttamia keskimääräisiä päästöjä (10,3 t CO2e). Jana Winderenin Listening through the Dead Zones -ääniteoksen hiilijalanjälki oli noin 5000 kg CO2e ja Katie Patersonin To Burn, Forest, Fire -suitsukeseremonian noin 4000 kg CO2e. Päästöjen sitomiseksi tarvittaisiin 2 hehtaaria metsää eli noin 1400 puuta.

Kävijää kohti laskettuna ääniteoksen hiilijalanjälki oli 1,5 kg CO2e ja suitsukeseremonian 3 kg CO2e. Tämä vastaa suunnilleen automatkaa Pasilasta Itäkeskukseen, 100 grammaa naudanlihaa tai 5 kiloa perunoita. Näiden päästöjen sitomiseen riittäisi yksi puu, sillä yksi puu sitoo keskimäärin 6 – 7 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

Lentäminen ja kuljetukset olivat IHME-teosten suurin päästölähde

Lentäminen oli selvästi suurin päästölähde. Lentojen osuus oli lähes 90 % suitsukeseremonian kokonaispäästöistä ja yli 50 % ääniteoksen päästöistä. Jos mukaan lasketaan kuljetukset sekä kävijöiden ja henkilökunnan matkat, liikkumisen päästöt nousevat ovat yli 90 prosenttiin myös ääniteoksen kohdalla.

Etukäteen tehdyt linjaukset lentojen välttämisestä sekä koronapandemian aiheuttamat liikkumisrajoitukset hillitsivät matkustamisen päästöjä. Jo muutama pitkä lento olisi kasvattanut kokonaispäästöjä huomattavasti. Jos suitsukeseremonian tuotantoon olisi sisältynyt kaksi edestakaista lentoa Japaniin ja kaksi Ecuadoriin, pelkät lentopäästöt olisivat olleet 30 tonnia ja tapahtuman hiilijalanjälki olisi seitsenkertaistunut. Nyt yhteydenpito japanilaisen suitsuketoimittajan ja ecuadorilaisen tutkimusaseman kanssa hoidettiin etäyhteyksin.

Kuljetuksista syntyi päästöjä ääniteoksen tuotannossa. Ääniteosta varten vuokratut kaiuttimet kuljetettiin Pietarista Helsinkiin rekka-autossa, jossa ei ollut muuta kuormaa. Kahdesta edestakaisesta matkasta aiheutui noin 1 tonnin päästöt, jotka muodostivat 25 % koko ääniteoksen päästöistä. Päästöt olivat kuitenkin pienemmät kuin vaihtoehtoisissa skenaarioissa, joissa äänentoistolaitteet olisi toimitettu lentorahtina Lontoosta tai Berliinistä.

Markkinoinnissa vähäpäästöiset painotuotteet, telineiden vuokraus ja uusiokäyttö pienensivät päästöjä

Markkinointiviestinnässä tehtiin useita ekologista kuormitusta pienentäviä valintoja. Päästöjen määrää vähennettiin tutulla periaatteella ehkäise, vähennä, käytä uudelleen, kierrätä (refuse, reduce, reuse, recycle).

Esitteiden päästöt pidettiin minimissä painamalla esitteitä vain tarvittu määrä. Tapahtumien yhteisesite oli painettu vähäpäästöiselle paperille ja painotuotteen päästöt oli kompensoitu. Suitsuketeosta varten teetetty kirjanen painettiin FSC-sertifioidulle paperille ja hankittiin Suomesta kuljetuspäästöjen vähentämiseksi. Tapahtumapaikoilla käytettiin vuokrattuja julistetelineitä sekä IHME-kylttejä, jotka on valmistettu jo useita vuosia sitten ja käytetty moneen kertaan. Tapahtumapaikkanäkyvyyden lisäämiseksi painettiin julisteita, joista osa jouduttiin vaihtamaan muovisiin, kun paperille painetut julisteet kastuivat sateessa. Kokonaisuudessaan painotuotteiden ja tapahtumanäkyvyyden päästöt olivat pienet, alle 1,5 % teosten kokonaispäästöistä.

Muu mainostus tapahtui pääasiassa sosiaalisen median kautta sekä sähköisillä diginäytöillä, mutta myös ratikankylkimainoksina. Näistä päästöistä ei valitettavasti ollut saatavilla riittävän luotettavaa dataa, eikä niitä ole sen takia otettu mukaan laskuihin.

Kasvisruoka pienensi päästöjä

Jos tilaisuuksissa ja illallisilla olisi tarjottu pelkkiä naudanliha-aterioita kasvis- ja kala-aterioiden sijaan, kinkkusämpylöitä kasvissämpylöiden tilalla ja makkaraa hedelmien korvikkeena, ruokailun päästöt olisivat olleet kaksinkertaiset. Nyt ruokailun osuus oli muutama prosentti kummastakin tuotannosta. Ruokailun osuus saattaa tosin olla suurempi kuin laskuri antaa ymmärtää. Laskurissa ateriat muistuttavat enemmän kouluruoka-annoksia kuin catering-tarjoiluja tai ravintolaillallisia.

Äänentoiston sähkönkulutuksen päästöt 1,1 %

Lähes 20 päivää pyörineen ääniteoksen äänentoisto kulutti sähköä 230 kWh. Soutustadionilla kului sähköä myös yleisötyöntekijöiden ja vartijoiden käytössä olevan kioskin lämmitykseen ja kahvinkeittoon. Vaikka teoksen aikana ei saatu käyttöön uusiutuvaa sähköä, vaan käytettiin tavanomaista Helenin sähköä, äänentoiston päästöt olivat vain pieni osa, 52 kg eli noin 1 % koko tuotannon päästöistä. Kaiuttimien kuljetuksesta syntyi sähkönkulutukseen verrattuna noin 20-kertaiset päästöt.

Taksi tuo ja sähkötaksi vie 

Kun tuotantojen aikana jouduttiin käyttämään taksia, valittiin mahdollisuuksien mukaan sähköllä kulkeva taksi. Sähkötaksien käyttö tuotti 25 % vähemmän päästöjä verrattuna dieselautojen käyttöön. Vaikka taksimatkojen osuus oli pieni, päästövähennys on prosentuaalisesti suuri. Konkreettiset valinnan mahdollisuudet lisäävät myös sitoutumista ekologisiin tavoitteisiin.

Taidetuotantojen hiilijalanjälki prosentteina

Suitsukeseremonia

Suitsukeseremonian päästöt (4000 kg CO2e) laskettuina Hiilifiksu järjestö -hankkeen laskurilla:

• Matkustaminen noin 95 %
  • Lennot 88 % kokonaispäästöistä
  • Hotelliyöpymiset 4 % kokonaispäästöistä
  • Muu liikkuminen ja kuljetukset 2,3 % (Taksimatkat 0,7% kokonaispäästöistä)
• Muut noin 5%
  • Tapahtumatilat 2,2 %
  • Ruoka ja juoma 1,6 %
  • Esitteet 1,5 %
  • Suitsukkeet 0,2 % (10.000 suitsuketikun valmistamisen päästöt olivat 7,7 kg CO2e)
  • Jäte 0 %

Ääniteos  

Listening through the Dead Zones -teoksen päästöistä 200 kg syntyi jo vuoden 2020 puolella Itämeri-aiheisessa kick-off-seminaarissa. Nämä päästöt on yksilöity Ekoblogin artikkelissa Tapahtuman hiilijalanjälki. Vuonna 2021 puolella ääniteoksesta syntyneet päästöt (4700 kg CO2) laskettiin kuljetusten osalta Y-Hiilari-laskurilla ja muilta osin Hiilifiksu järjestö -hankkeen laskurilla, ja ne jakautuivat seuraavasti:

• Matkustus ja kuljetukset 95%
  • Lennot 57,5 % kokonaispäästöistä
  • Kuljetukset 25 %
  • Muu liikkuminen (kävijät ja henkilökunta) 12,5 % (Taksimatkat 0,7 % kokonaispäästöistä)
• Muut 5 %
  • Ruoka ja juoma 2,4 % kokonaispäästöistä
  • Sähkö 1,6 % (josta äänentoiston sähkö 1,1%)
  • Hankinnat (paperi ja T-paidat) 0,6 %
  • Jäte 0,2 %
  • Muut palvelut kuten postitukset 0,1 %
  • Esitteet 0 %

Johtopäätökset: Kun taide liikkuu, päästöjä syntyy

Hiilijalanjälkilaskelmissa ei kannata tihrustaa desimaaleja, vaan katsoa isoa kuvaa. On myös pidettävä mielessä tavoite: IHME haluaa tarjota taiteen kautta mahdollisuuksia käsitellä ympäristökriisiin liittyviä tunteita ja tietoa, kasvattaa hiilitietoisuutta ja viestiä kestävistä valinnoista.

Laskelman viesti on selvä: kun taide liikkuu, päästöjä syntyy. Taiteilijoiden ja kävijöiden liikkuminen sekä teosten kuljetus muodostivat molemmissa teoksissa yli 90 % päästöistä. Keinoja päästöjen pienentämiseksi on monia: matkustustarpeen vähentäminen, kuljetusten yhdistäminen, lentojen korvaaminen juna- tai bussimatkoilla, etäyhteyksien entistäkin tiiviimpi hyödyntäminen sekä kansainvälisten produktioiden korvaaminen paikallisilla. Seuraava kysymys onkin, miten luoda kiinnostavia, korkeatasoisia taidetuotantoja ja uudistaa olemassa olevia taiteen tuottamisen käytäntöjä.  Ilmastokriisin aikakaudella parhaita päästöjä ovat ne, jotka auttavat pienentämään globaaleja kokonaispäästöjä.

Miten hiilijalanjälki laskettiin? 

Hiilijalanjälki laskettiin Hiilifiksu järjestö -hankkeen laskurilla. Ääniteoksen kuljetukset laskettiin Suomen ympäristökeskuksen Y-Hiilari-laskurilla.

Hiilijalanjälkilaskelmien päästöt jaetaan Kasvihuonekaasuprotokollan (GHG Protocol) mukaan luokkiin scope 1, scope 2 ja scope 3. IHME-teoksissa ei syntynyt lainkaan scope 1:n päästöjä. Tähän luokkaan olisivat kuuluneet IHMEen itse omistamat päästölähteet, esimerkiksi jos ulkotapahtumassa olisi tuotettu sähköä IHMEen omistamalla aggregaatilla tai automatkat olisi tehty IHMEen omistamilla autoilla. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Scope 2:n päästöihin olisivat kuuluneet ostolämpö ja ostosähkö, mutta tapahtumiin ei liittynyt suoraan sähkön ja lämmön ostamista. Jos tapahtumien päästöihin olisi laskettu vain scope 1:n ja scope 2:n päästöt, IHME-teokset olisivat olleet täysin päästöttömiä.

Kaikki teosten päästöt kuuluivat luokkaan scope 3 eli ne syntyivät IHMEen ostamien tavaroiden ja palvelujen kautta. Pelkästään rajaus “scope 3” ei vielä kerro, mitä kaikkea laskuissa on otettu huomioon ja miten tarkasti yksittäisten palveluiden päästöt on laskettu. Sen takia on hyvä yksilöidä, mitkä kaikki tuotteet ja palvelut on laskelmassa huomioitu ja miten.

Hiilifiksu järjestö -laskelmaan sisältyivät matkustaminen (lennot, henkilöautoliikenne, julkinen liikenne sekä majoitus), hankinnat (valittavana oli paperi sekä 12 eri kalustetta tai laitetta), jäte jakeittain sekä palvelut ja tapahtumat (tapahtumatilojen käyttö tilan koon ja käyttötuntien mukaan; postipalvelut, siivous sekä netti ja soittelu käytettyjen eurojen mukaan; ruokatarjoilujen annosmäärät, juomalitrat sekä viisi eri ryhmää tarjottuja tuotteita sisältäen muun muassa esitteet ja T-paidat). Tuotannon päästöihin laskettiin IHME Helsingin ostamat tuotteet ja maksamat palvelut. Myös kävijöiden matkustuskilometrit oli arvioitu ja sisällytetty laskelmaan.

Tietyt tavarat ja palvelut jäivät laskelman ulkopuolelle. Sopivan tavarakategorian puutteessa laskelmassa ei huomioitu laminointikonetta tai rakenneliimapuusta ääniteosta varten rakennettuja kaiutintelineitä, jotka tulivat myöhemmin uudelleenkäyttöön. Samoin huomiotta jäivät uudelleen käytetyistä materiaaleista valmistetun julisteseinäkkeen materiaalit. Näihin liittyvät kuljetukset kyllä huomioitiin laskelmissa. Myöskään ulkoistettuun tai sosiaalisessa mediassa tapahtuneeseen markkinointiin liittyviä päästöjä ei saatu selville.

Myös lähtötietoihin liittyy epävarmuuksia. Kävijöiden matkat on arvioitu yksittäisten palautteiden pohjalta yleistäen luvut koskemaan kaikkia kävijöitä. Ruokailun päästöt on puolestaan laskettu valmiiden, rajallisten ateriaehdotusten pohjalta.

Näistä syistä on paras suhtautua hiilijalanjälkilaskelman tuloksiin suuntaa antavina tietoina ja luottaa siihen, että kiinnostus hiilijalanjälkilaskentaa kohtaan lisää sekä saatavilla olevaa dataa että yhtenäistää käytössä olevia laskentatapoja ja rajauksia.

Tuotantojen tiedot pyöräytettiin myös muiden hiilijalanjälkilaskureiden kautta. Lopputulos oli kaikissa sama: Lennot ja kuljetukset muodostavat suurimman osan kansainvälisen taidetuotannon päästöistä, ja päästöjä vähennettäessä on näihin kahteen tekijään kiinnitettävä suurin huomio.