IHME haaste 2020 – Laske Itämerijalanjälkesi!

IHME Helsinki haastaa kaikki IHMEen seuraajat mittaamaan Itämerijalanjälkensä ja löytämään tavan parantaa lähimeremme tilaa.

Itämeri on ajankohtainen IHMEessä monella tapaa. Itämeri on ensimmäisen IHME Helsinki -tilausteoksen, Jana Winderenin ääni-installaation aihe, jossa sukelletaan pintaa syvemmälle merenalaiseen äänimaisemaan. Teoksensa taustatyönä taiteilija haastattelee eri alojen asiantuntijoita Itämeren tilasta ja siitä, miten saastuminen ja lämpeneminen vaikuttavat eri eliölajeihin, ammattiryhmiin ja meihin meren äärellä asujiin.

Kysymys Itämeren tilasta liittyy IHMEen linjaukseen, jonka tavoitteena on edistää toimia, joilla ilmastonmuutosta voidaan hidastaa ja joilla ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua.

Roskia, leväpuuroa ja ravinteita

Silmin katsoen voimme huomata joitakin merkkejä meren tilasta; kuinka paljon roskaa rannoille ajautuu tai onko kesälomalla syytä välttää uintireissua leväpuuron rantauduttua uimapaikalle. Harva meistä ajattelee olevansa osallinen Itämeren tilaan. Uutisissa on kerrottu mm. Itämeren suurista saastuttajista kuten tehtaista, laivojen päästöistä ja maatalouden mereen valuvasta ravinnekuormasta. Todellisuudessa voimme kuitenkin vaikuttaa monella tapaa siihen, kuinka monta ämpärillistä levää rannoille tuotamme.

Mistä Itämerijalanjälki koostuu?

Itämerilaskuri on verkosta löytyvä näppärä väline kartoittaa, mistä asioista oma Itämerijalanjälki koostuu. Samalla omaa tulosta voi verrata muihin suomalaisiin. Laskurin toteutus on Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksessa (LUKE) työskentelevien Itämeritutkijoiden käsialaa ja se on toteutettu yhdessä Itämeren suojeluun keskittyvän John Nurmisen säätiön ja Helsingin Sanomien kanssa.

Laskurin osa-alueet kertovat kuinka monet seikat vaikuttavat omaan Itämerijalanjälkeemme. Osa-alueet ovat pitkälti samoja kuin hiilijalanjälkimittareissa; valinnat energiankulutuksessa, ruokavaliossa, liikenteessä, jätevesien käsittelyssä sekä harrastuksissa.

Miten syödä Itämeri-ystävällisesti?

”Noin 60 % Itämeri-jalanjäljestämme syntyy siitä, mitä syömme ja erityisesti sen tuotannosta. Vähintään 70 % Suomen maatalousmaasta käytetään eläinperäisen ruoan tuotantoon. Itämerilaskurilla kuka tahansa voi laskea miten suuri oma Itämeri-jalanjälki on ja kuinka paljon fosforia ja typpeä tuottaa vuosittain Itämereen.” kertoo Seppo Knuuttila, yksi Itämerilaskurin takaa löytyvistä tutkijoista haastattelussa Jana Winderenin kanssa.

Ateriavalintoja voi liittää myös harrastuksiin, joista itämeriystävällisin on kalastus. Särkikalojen kokkaaminen ruoaksi poistaa merestä rehevöitymistä aiheuttavia aineita. Samalla vähennetään sinileväkukintoja ja vaikutetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Lähde mukaan haasteeseen ja haasta ystäväsikin!

Itämerilaskuri: https://www.syke.fi/itamerilaskuri

Ajankohtaista Itämeritietoutta Itämeri.fi -sivustolta

Lue IHMEen Ekoblogia