Niin pienet kuin suuretkin päästöt on mahdollista saada alas

On peruskäytäntö, että organisaatiolla on taloudellinen budjetti. Budjetti mahdollistaa toiminnan suunnittelun tulojen ja menojen mukaan tietyn ajan kuluessa. Hiilen kohdalla pitäisi olla samoin. Hallitustenvälinen Ilmastonmuutospaneeli IPCC on laskenut, että nykyisellä kulutuksella globaali hiilibudjetti on käytetty loppuun 8 vuodessa. Tämä siis, jos haluamme 66% todennäköisyydellä välttää yli 1,5 C lämpenemisen. Kahdeksan vuotta! Se on silmänräpäys globaalissa mittakaavassa ja tarkoittaa, että päästöt on saatava alas välittömästi.

Eilispäivän normaali ei oikeuta päästöihin tänään

Lyhyesti sanottuna, näistä lähtökohdista ajattelutavan ja kulttuurin täytyy muuttua täysin niin yhteiskunnan kuin yksilöidenkin tasolla. On mietittävä uudelleen lapsen hankkimista (päästöt 373 tonnia CO2e), talon rakentamista (80 t CO2e) ja uuden auton ostamista (17 t CO2e). Menneet ovat ne ajat, jolloin saattoi oikeuttaa lentomatkan Roomaan (2,7 t CO2e), koska kaveri lensi Berliiniin neljä kertaa vuodessa (2,7 t CO2e). Nyt on tähdättävä nollapäästöihin. Laskujemme mukaan IHMEen toimiston lämmitys aiheuttaa 3,2 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa ja yhden 4-tuntisen tapahtuman järjestäminen 4 kg hiilidioksidipäästöjä yhden illan aikana. Se että nämä numerot ovat paperilla, on jo hyvä alku. Mutta mitä seuraavaksi? Mitä muut ovat tehneet?

Joku muu on jo onnistunut – meilläkin on mahdollisuus!

Sinfonia Lahti on yksi kulttuuriorganisaatioista, jotka ovat panostaneet hiilibudjettinsa selvittämiseen. Päästöt laski Pilvi Virolainen diplomityössään. Sinfoniaorkesterin osuus koko Sibeliustalon lämmityksestä on 204,93 t CO2. Viime vuonna kuulijoita kertyi 50 527 henkeä, joten lämmityksen päästöt olivat 4 kg CO2 henkeä kohti. Saman verran kuin IHMEen nelituntisessa tapahtumassa! Sinfonia Lahti on myös ryhtynyt pienentämään ilmastovaikutustaan. Viime vuonna orkesteri istutti 3,3 hehtaarin alueelle 6000 kuusentainta, jotka alkavat sitoa hiiltä 10 – 15 vuoden kuluttua. Aikaisemmin yleisöllä on ollut mahdollisuus tukea ilmastohankkeita ostaessaan lippuja Sinfonia Lahden konsertteihin. Lopullisena päämääränä on hiilineutraalius.

Toinen inspiroiva esimerkki on Tampere-talo, todellinen ympäristöalan edelläkävijä, joka käynnisti ympäristöohjelmansa jo vuonna 1992. Sen jälkeen Tampere-talo on onnistunut puolittamaan lämmityspäästönsä pelkästään energiatehokkuutta parantamalla sekä energiajärjestelmää seuraamalla ja säätämällä. Vuonna 2014 Tampere-talon lämmönkulutus oli 2500 MWh ja se aiheutti 490 tonnia CO2-päästöjä. Paikallinen energiayhtiö on tehnyt osansa ja investoinut vuosien saatossa uusiutuvaan energiaan, vesivoimaan ja metsähakkeeseen. Sen ansiosta Tampere-talon kiinteistö on nyt hiilineutraali. Muuten, Tampere-talolla on myös kattopuutarha ja 4 omaa mehiläispesää!

Samassa veneessä

Ilmasto asettaa rajat kulttuurin olemassaololle. Tällä hetkellä meillä on vielä pieni mahdollisuus vaikuttaa siihen, kuinka kapeat nuo rajat tulevat olemaan. Voimme saada päästöt alas, mutta vain jos aloitamme tänään ja ajattelemme asiat täysin uudesta näkökulmasta.

Lukusuositus: Mike Berners-Lee: How bad are bananas? The carbon footprint of everything.

Kuuntelusuositus: Heidi Kalmarin loistava Kulttuuri-ilmasto.

Kirjoitus on osa vuonna 2020 julkaistavaa sarjaa, jossa IHMEen ekokoordinaattori Saara Korpela käsittelee hiilijalanjälkeä taidetuotannossa.

Lue muita vuoden 2020 ekoblogeja:

• Mitä yhteistä on kalorilla ja hiilidioksidilla?
• Hiilijalanjäljen laskenta alkaa!
• Miten lämmityksen hiilijalanjälki lasketaan?
• Niin pienet kuin suuretkin päästöt on mahdollista saada alas
• IHME-taidetuotannon hiilijalanjälki
• Miten edistää kestäviä ruokakäytäntöjä taideorganisaatiossa?
• Tapahtuman hiilijalanjälki
• Kilometrit ja kohtaamiset
• Taideorganisaation hiilijalanjälki ja hiilihaaste 2030!