Me teemme IHMEen

Kalle Hamm on valmistunut kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituutista 1994 ja taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta 2002. Hamm on toiminut Lahden Taide- ja muotoilukoulu Taikan johtavana opettajana 2000–2003 ja museolehtorina Nykytaiteen museo Kiasmassa 2003–2007. Hamm on käsitellyt teoksissaan ihmisen ja kasvien välistä suhdetta. Hänen teoksissaan kasvit ovat aktiivisia toimijoita, jotka ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Hamm on myös yksi Band of Weeds -äänikollektiivin perustajajäsenistä. Hamm on tehnyt myös yhteistyötä kuvataiteilija Dzamil Kamangerin kanssa vuodesta 1999. Yhdessä tehdyt teokset tarkastelevat marginaaliryhmien suhdetta valtaväestöön: poissulkemista, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Keskeisiä teemoja ovat kulttuurinen vuorovaikutus, moninkertaiset identiteetit sekä yksilön asema yhteiskunnassa.

Max Mickelsson on yhdistänyt urallaan politiikan, teknologian, liike-elämän ja viestinnän aloja. Nykyisin hän on Head of New Markets Milttonilla. Hän on työskentellyt aiemmin Microsoftin palveluksessa, viimeisimpänä yhteiskuntasuhteiden johtajana. Ennen tätä hän toimi politiikassa ja valtionhallinnossa toimien mm. kolmessa eri hallituksessa ministereiden eritysavustajana. Mickelsson on toiminut useiden kansalaisjärjestöjen luottamustoimissa. Nykyisin hän toimii IoT Forge Foundationin varapuheenjohtajana ja Kiasman tukisäätiön varapuheenjohtajana.  Mickelsson on kiinnostunut erityisesti tekoälyn luomista mahdollisuuksista mullistaa yrityskulttuuria ja yhteiskuntaa monimutkaisessa maailmassa. Hevosharrastuksen lisäksi hän on innokas nykytaiteen seuraaja. Hänellä on valtiotieteiden maisterin tutkinto Åbo Akademista.

Lauri Paloheimo on Leonora ja Yrjö Paloheimon säätiön hallituksen puheenjohtaja. Säätiö ylläpitää Taideyliopiston toimipisteenä toimivaa Kallio-Kuninkalan kartanoa Järvenpäässä. Paloheimo on myös Sibelius-Akatemian Konsertti- ja mestarikurssitoiminnan kannatusyhdistys ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja.  Vuonna 2018 hänet vihittiin Taideyliopiston kunniatohtoriksi.  Työuransa hän on tehnyt kansainvälisessä rahoitusmaailmassa viimeiseksi investointipankkiirina. Lauri Paloheimo toimi Taidesäätiö Pro Arten asiamiehenä säätiön perustamisesta kesäkuuhun 2019 saakka.

Marja Ramm-Schmidt on OTK ja varatuomari. Hänellä on nykyään hallitus- ja muita tehtäviä kolmannella sektorilla, niiden pääpaino säätiöissä. Hänelle on tärkeätä hyvän hallinnon ja laadukkaan eettisen toiminnan periaatteiden kunnioittaminen ja noudattaminen.  Aikaisemmin Ramm-Schmidt työskenteli asianajajana useiden vuosikymmenten ajan. Siinä roolissaan hän toimi suomalaisten ja Suomessa toimivien ulkomaalaisten yritysten neuvonantajana 1980-luvulta lähtien. Tämän lisäksi hänen erikoisalaansa olivat varallisuus- ja perintöoikeus sekä välimiestehtävät. Päätyönsä ohella Ramm-Schmidt osallistui aktiivisesti Suomen Asianajajaliiton luottamustehtäviin sekä toimintaan alan kansainvälisessä järjestössä AIJA. Hänellä on laaja ja pitkäaikainen kokemus urheilun järjestötoiminnasta. Hän oli Urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen 1991 -2017. Vapaa-aikaansa hän viettää Lapissa Ylläksellä ja saaristossa, minkä lisäksi hiihto ja suunnistus ovat hänen rakkaita harrastuksiaan.

Taidehistorioitsija Marja Sakari eläköityi Kansallisgalleriaan kuuluvan Ateneumin taidemuseon johtajan tehtävästä 2024. Sakari on toiminut aiemmin Nykytaiteen museo Kiasman vaihtuvien näyttelyiden intendenttinä. Vuosina 2008-2012 hän johti Suomen Ranskan instituuttia Pariisissa. Sakari on opettanut taidehistoriaa mm. yliopettajana Kuvataideakatemiassa sekä Helsingin yliopistossa. Hän on työskennellyt Suomen Akatemian tutkijatohtorina ja tutkijana Kuvataiteen keskusarkistossa. Hänen filosofian tohtorin väitöskirjansa (2000) käsitteli suomalaisen käsitetaiteen etiikkaa postmodernin ja fenomenologisen tulkinnan kautta. Hän on toiminut myös monissa taideoppilaitosten luottamustehtävissä ja kirjoittanut laajasti kuvataiteen saralla.

Hanna Snellman on toiminut Helsingin yliopiston kansantieteen professorina vuodesta 2012 lähtien ja dekaanina 2017-2018. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Helsingin yliopistossa varadekaanina (2014-2016) ja dekaanin sijaisena (2014-2015), Jyväskylän yliopiston etnologian professorina (2009-2012), Lakehead Universityssa Kanadassa vierailevana professorina (2007) sekä Helsingin yliopistossa tutkijakollegium- ja akatemiatutkijana. Snellmanin filosofian tohtorin väitöskirja (1997) käsitteli Kemijokivarren tukkilaisten elämää. Snellman on tutkinut ihmisten arkea ja liikkumista. Häntä kiinnostaa erityisesti vähemmistötutkimus, jonka piirissä hän on tutkinut mm. ruotsinsuomalaisia siirtolaisia. Snellmanin lukuisat luottamustoimet, laajat verkostot ja julkaisuhankkeet ovat vieneet häntä moniin yhteistyöhankkeisiin kansainvälisesti ja yli tieteenalojen.