Uutiset

IHME Helsinki 2023 4/6: Stansvikin metsä ja kylä

19.05.2023
Chicago Boys amatööribändi soittamassa ulkona.
Chicago Boys -julkiset harjoitukset Stansvikin metsässä ja kyläyhteisössä. Kuva: Elina Manninen.

Chicago Boys Stansvikin metsässä ja kylässä

IHME Helsinki 2023 -teoksen Chicago Boys – While We Were Singing, They Were Dreaming neljännet julkiset harjoitukset tapahtuivat Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa Stansvikin metsässä ja kylässä.

Stansvikin kartanon ympärille levittäytyy monimuotoinen metsä- ja kallioalue, jonka suojelemiseksi on käyty taistelua jo 2000-luvun alusta asti. Kuten Riistavuoren metsää, Stansvikin vanhaa metsää uhkaavat Helsingin kasvupaineet ja rakennussuunnitelmat, vaikka alueella on uhanalaisia luontotyyppejä ja EU-direktiivien suojelemia lajeja.

Kruunuvuoren rantaan rakennetaan pitkää siltaa ja raitiolinjaa, jolle on saatava käyttäjiä kustannusten kattamiseksi. Tämä tarkoittaa suuria asuntorakennushankkeita, joiden alta metsää olisi kaadettava ja kalliota räjäytettävä. Samalla menetettäisiin arvokas kaupunkiluonnon monimuotoisuutta varjeleva vanha metsä, joka on säästynyt hakkuilta juuri sen takia, että se on kaupungissa.

Harjoitukset aloitettiin tutustumiskierroksella metsään Stansvikin luontopolulla metsäaktivisti Ida Korhosen johdolla. Korhosen mukaan Stansvikissa on yli 300 vuotta vanhoja puita ja alue on yksi lajirikkaimmista pääkaupunkiseudulla. Metsän kaataminen metsäteollisuuden käyttöön olisi laitonta, mutta kun metsää kaadetaan rakentamisen tieltä siinä ei nähdä ongelmaa. Korhonen ihmetteleekin, miten Stansvikin kohdalla puiden kaataminen ja monimuotoisen luonnon tuhoamista voidaan samaan aikaan pitää yhdestä näkökulmasta laittomana ja kestämättömänä, mutta toisesta näkökulmasta perustella jopa hyvänä ja kestävänä toimintana.

Nuori henkilö hymyilee
Ida Korhonen, kuva: Elina Manninen.

Korhosen mukaan asuntojen rakentaminen kaupunkiin, julkisen liikenteen yhteyksien varrelle, nähdään koko yhteiskuntaa hyödyntävänä toimintana. Tämä arvotetaan korkeammalle kuin vanhan, satoja ja jopa tuhansia vuosia paikallaan olleen metsän ja luonnon säästäminen. Samalla unohtuu se, että terve kaupunki ja yhteiskunta tarvitsevat myös tervettä metsää ja monimuotoista luontoa. Stansvikin metsän suojelulle ja säästämiselle Korhonen mainitsi painavia syitä: luontoarvoiltaan monimuotoiset ja harvinaiset luontotyypit, alueen tärkeys ja terveyshyödyt siellä asuville ihmisille, sekä metsä kaupungin sisällä viimeisenä kaikille avoimena ja ei-kaupallisena alueena.

Mistä tunnistaa vanhan ja monimuotoisen metsän? Korhonen kehottaa kiinnittämään huomion mäntyihin. Suomen metsistä harvoin löytää enää yhtä paksuja mäntyjä kuin Stansvikissa, koska puolet männyistä eivät koskaan kasva läpimitaltaan 7 cm paksummiksi. Rungon paksuus ei kuitenkaan aina kerro ikää, koska kallioisilla alueilla kasvaneet männyt voivat olla pieniä, mutta silti satoja vuosia vanhoja. Vanhan männyn tunnistaakin kilpikaarnasta, joka suojaa mäntyä muun muassa tulelta, sekä mutkalle vääntyneestä ja haaroittuneesta oksistosta. Männynkääpää (Phellinus pini) kasvaa myös vain vanhoissa männyissä.

Henkilö osoittaa vanhaa mäntyä ja sen kaarnaa.
Kilpikaarnaa, kuva: Elina Manninen.
Ryhmä ihmisiä metsässä ison kiven luona.
Kuva: Elina Manninen.

Lisäksi vanhoissa metsissä on paljon kelopuita: pystyyn kuolleita mäntyjä, jotka edelleen toimivat muille lajeille tärkeinä elinympäristöinä ja ravinteiden lähteinä. Metsän hyvinvointia tarkastellessa kannattaakin etsiä asioita, jotka ovat outoja, vääristyneitä, käyriä ja toisistaan erilaisia. Tärkeää on myös ymmärtää, että metsässä kaikki liittyy kaikkeen ja yksi laji ei pärjää ilman toista. Tässä kohtaa metsäteollisuus, metsänhoito ja rakentaminen menevät usein vikaan.

Ryhmä ihmisiä kulkee metsässä.
Kuva: Elina Manninen.

Korhonen korosti kierroksen aikana, etteivät puut esimerkiksi kilpaile keskenään vaan auttavat ja hoitavat toisiaan. Metsänhoidolla ihminen luo kilpailun, koska estää puiden luonnollisen yhteyden toisiinsa. Säästämällä vain yksittäisiä puita avohakkuualueilla tai rakennuksien pihoilla lajien luonnollinen yhteys toisiinsa katkeaa. Kierroksen päätteeksi Korhosella onkin vahva viesti: meidän ei tarvitse hoitaa luontoa vaan antaa sen hoitaa meitä.

Chicago Boys -amatööribändin harjoituksia jatkettiin keskustellen ja soittaen musiikkia Stansvikin mökkikyläyhteisön 70-vuotta vanhassa Uudessa kylässä. Harjoituksiin osallistuneet kyläyhteisön asukkaat kertoivat viettävänsä kesää mökkiyhteisössä jo kolmannessa sukupolvessa. Metsän kohtalo pelottaa asukkaita ja päivisin kuuluva rakennustyömaiden melu pitää uhan pinnalla. Lapsilta kysyttäessä, mitä metsästä pitäisi säästää niin vastaus on yksinkertaisesti “koko metsä”.

Kuva: Elina Manninen.
Ihmisiä ulkona soittamassa musiikkia ja kuuntelemassa.
Kuva: Elina Manninen.

Avoimia harjoituksia vietettiin aurinkoisessa ja lämpimässä iltapäivässä soittaen ja laulaen Bella Ciao suomeksi, kiinaksi ja farsiksi, Aman hey Aman kurdiksi ja Tuuli se taivutti koivun larvan suomeksi. Viime viikolla soitettu Riistavuori-rock taipui nyt Stansvik-rockiksi. Uutena kappaleena mukaan otettiin Kalevala-poljentoinen laulu uhanalaisista sammalista, jonka sanoitus on yhden bändin jäsenen käsialaa.

Henkilö soittaa viulua.
Kuva: Elina Manninen.
Henkilö kirjoittaa isolle kankaalle.
Kuva: Elina Manninen.
Henkilö soittaa haitaria.
Kuva: Elina Manninen.

Seuraavat harjoitukset pidetään Matokallion metsässä ja Myllykylän kylätalolla lauantaina 20.5. klo 18–21.30. Tutustumme aluksi uhanalaiseen Matokallion metsään, jonka jälkeen harjoituksia jatketaan yhteisen aterioinnin, keskustelun ja musiikin soittamisen merkeissä Myllykylän kylätalolla.

Ryhmäkuva hymyileviä ihmisiä.
Chicago Boys -amatööribändi Stansvikin metsässä.

IHME Helsinki 2023 – teos Tulevat tapahtumat Huuto kaupunkiluonnon puolesta / Stansvik