IHME Helsinki Tieteiden yössä 2025

IHME Helsinki oli viidennen kerran mukana Tieteiden yössä 9.1.2025. Vuosittaisesta tieteen kaupunkitapahtumasta on muodostunut meille tärkeä tapa kohdata erilaisia yleisöjä ja herättää keskustelua ympäristökriisissä tarvittavasta kulttuurinmuutoksesta taiteen ja tieteen tekijöiden sekä yleisön välillä.

Esitimme Cinema Orionissa belgialais-kongolaisen taiteilijan Sammy Balojin elokuvan Aequare. The Future That Never Was (2023) ja keskustelimme siitä etänä taiteilijan kanssa. Elokuva sai ensi-iltansa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa 2023. Elokuva sijoittuu maapallon toiseksi suurimpaan Yangambin sademetsään Kongossa, johon rakennettiin Belgian siirtomaakaudella maatalouden kehittämiseen ja tutkimiseen keskittyvä tutkimuslaitos.

Miten historia vaikuttaa nykyisyydessä?

Elokuvassa Baloji yhdistää kolonialistisia propagandavideoita dokumentaariseen materiaaliin Yangambin maatalouskeskuksen ympäristön nykyisyydestä. Entisen kansallisen maatalouden tutkimuslaitoksen INEACin vuosina 1943 ja 1957 tuottamat videot vuorottelevat Balojin kuvaaman materiaalin kanssa näyttäen kolonialismin jättämän ympäristötuhon.

Keskuksen historiaa ja nykyisyyttä kuvaavat materiaalit sekoittuvat toisiinsa yhdessä propagandavideoiden puheen ja luonnon äänien kanssa. Katsojalle jätetään paljon tilaa ja vapautta muodostaa oma käsitys keskuksen vaikutuksesta Kongon ihmisiin ja ympäristöön.

Elokuva esitettiin illan aikana kaksi kertaa ja näytösten välissä keskusteltiin taiteilijan kanssa etäyhteydellä. Keskustelussa Baloji avasi elokuvan kohteeksi valitsemansa paikan maantieteellistä ja geopoliittista merkitystä. Taiteilijalle oli tärkeää valita kohteeksi sademetsä, jolla on merkittävä rooli yhtenä elämää ylläpitävänä järjestelmänä niin hiilinieluna kuin luonnon monimuotoisuuden ilmentymänä.

Metsän keskelle rakennettiin tutkimuslaitos ja maataloudelle raivattiin maata. INEAC (National Institute for the Agronomic Study of the Belgian Congo) keräsi ilmastodataa 1933–1962 ja sen jatkajaksi perustettu INERA (Institut national pour l’Etude et la Recherche Agronomique) kerää tätä dataa edelleen.

Baloji valitsi kohteen kuulemansa perusteella, vaikkei ollut itse käynyt siellä. Kuvaajaksi hän pyysi paikallisen ihmisen. Hänelle oli tärkeää, että Yangambin tätä päivää dokumentoi ihminen, joka kuuluu joukkoon, joka voi kuvata arkea sellaisena kuin se näyttäytyy siellä asuville ihmisille.

Kuvausprosessi kiinnosti myös yleisöä: miltä Balojista tuntui käsitellä toisen kuvaamaan materiaalia ja ohjeistiko hän kuvaajaa? Baloji kertoi ohjeistaneensa kuvaajaa siitä minkälainen materiaali häntä kiinnostaa, mutta muuten hän luotti paikallisen kuvaajan näkemyksiin. Kuvaukset tehtiin Covid 19 -pandemian aikaan, joten tämä rajoitti myös Balojin omaa mahdollisuutta matkustaa paikalle.

Tilallinen installaatio elokuvateatterissa

Taiteilijalle oli tärkeää tuoda luonto osaksi elokuvaa myös äänten osalta. Videoteoksen äänimaailmassa sekoittuvat siirtomaa-ajan propagandaelokuvan autenttiset äänet ja eläinten, etenkin lintujen ja puiden kaatamiseen liittyvät äänet. Yhdistelmässä luonnon äänet ylittävät kaiken muun.

Elokuva onkin tilallinen installaatio elokuvateatterissa. Äänimaailman luomisessa Baloji teki yhteistyötä muusikkona, äänitaiteilijana ja taidokkaiden kenttä-äänitysten tekijänä tunnetun Chris Watsonin kanssa.

Näytöksen yleisö oli kiinnostunut Balojin inspiraation lähteistä. Balojin tausta on valokuvauksessa ja dokumenttivalokuvauksen ja -elokuvan inspiraation lähteet kumpuavat afrikkalaisesta dokumenttielokuvasta. Aequare. The Future That Never Was valmistui osana pidempää elokuvaa The Tree of Authenticity (L’arbre de l’authenticité), joka saa ensi iltansa Rotterdamin elokuvafestivaaleilla helmikuussa 2025.

Illan aikana kahteen näytökseen saapui yli sata katsojaa. Yleisöpalautteissa elokuva oli herättänyt moninaisia tunteita ja ajatuksia kolonialismiin ja sen seurauksiin liittyen sekä uteliaisuutta perehtyä lisää. Monelle elokuvan näkeminen oli vahvistanut näkemyksiä kolonialismin haitallisista vaikutuksista, näiden kieltämisestä ja ihmisten sokeudesta niitä kohtaan.

Elokuvan näkeminen oli saanut joidenkin ajatuksia muuttumaan siitä mitä edistyksellä tarkoitetaan, mitä ollaan valmiita tekemään sen eteen ja mihin hintaan sekä pohtimaan propagandan vaikutusta nykyajassa. Elokuva oli myös avartanut näkemyksiä dokumenttielokuvan ilmaisumuodoista.

To Burn, Forest, Fire -suitsukkeet jaossa

Tapahtuman aikana jaoimme Katie Patersonin IHME Helsinki 2021 -teoksen To Burn, Forest, Fire -suitsukepaketteja kaikille halukkaille. Kutsumme kaikki mukaan osallistumaan Maailman metsäpäivään 21.3.2025 järjestämällä oman seremonian. Teos koostuu kahdesta suitsukkeesta, jotka tavoittelevat planeettamme ensimmäisen metsän tuoksua 385 miljoonan vuoden takaa sekä ilmastokriisin ajan viimeisen metsän tuoksua. Teoksessa ensimmäinen metsä on paikannettu New Yorkin osavaltioon, nykyajan Cairoon. Viimeistä metsää edustaa Amazonin sademetsä, joka on globaalin markkinatalouden hyväksikäytön kohteena.

Seremonialla voi Maailman metsäpäivänä järjestää meditatiivisen hetken metsien kunniaksi omalla porukalla valitsemassaan paikassa. Paketteja jäi vielä 40 kappaletta jaettavaksi. Jos haluat suitsukepaketin itsellesi voit vielä tilata sen täyttämällä lomakkeen 15.2.2025 mennessä. Postitamme paketit helmikuun loppuun mennessä.