Taideorganisaation hiilijalanjälki ja hiilihaaste 2030!

Kun vuosi lähenee loppuaan, on hyvä hetki paljastaa työnantajieni eli neljän taideorganisaation hiilijalanjälki sekä heittää ilmoille hiilihaaste 2030.

Neljän taideorganisaation hiilijalanjälki

IHME, Frame Contemporary Art Finland, Mustarinda ja HIAP – Helsinki International Artist Programme ovat kansainvälisesti toimivia suomalaisia taideorganisaatioita. Mustarindalla on residenssitoimintaa Hyrynsalmella ja HIAPilla Helsingissä. Mustarindalla on 700 neliön talo, HIAP majoittaa taiteilijoita kolmessa eri kiinteistössä, joiden pinta-ala on yli 1500 neliötä. Yhden taideteoksen vuodessa tuottavalla IHMEellä on 70 neliön toimisto. Framen toimisto on vain vähän suurempi, mutta visuaalisen taiteen tiedotuskeskuksena toimiva Frame myös rahoittaa kuvataiteen kansainvälisiä apurahoja ja ohjelmatoimintaa ja vastaa Suomen paviljongista Venetsian Biennaalissa.

Organisaatioiden hiilijalanjälki on laskettu Hiilifiksu järjestö -hankkeen laskurin avulla. Laskuri sisältää kategoriat: energia (lämpö ja sähkö), liikkuminen ja majoitus, hankinnat, jäte, ruoka ja tietyt palvelut (esim. puhelin- ja tietoliikenne sekä siivouspalvelut). Tämän laskurin avulla ei saa tietoa taideteoksen materiaalivalintojen vaikutuksesta hiilijalanjälkeen. Framen kohdalla kehitimme kuitenkin laskentakertoimet muun muassa teoksen installoinnille.

Peukalosääntö: vähennä lentämistä, lämmitystä ja lihansyöntiä

Hiilijalanjäljen laskenta vei toiminnan laajuudesta ja tietojen saatavuudesta riippuen 2 – 8 henkilötyöviikkoa. Kaikilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia investoida tällaisia aikaresursseja hiilijalanjäljen laskentaan. Tällöin päästöjä voi pienentää yksinkertaisen ”kolmen ällän” peukalosäännön mukaan ja vähentää lentämistä, lämmitystä ja lihansyöntiä.  Hiilijalanjälki on kuitenkin hyödyllinen työkalu, kun halutaan siirtyä hallitusti hiilineutraaliin toimintaan, koska sen avulla voi asettaa tavoitteita ja seurata niiden toteutumista.

Tänä vuonna toteutetuissa laskelmissa liikkumisen (käytännössä lentämisen) osuus oli yllättävänkin suuri. Energiankulutus eli lämmitys oli merkittävä päästölähde ainostaan HIAPilla. Ruokailun osuus sen sijaan näissä laskelmissa on hyvin pieni. Tämä johtuu siitä, että organisaation budjetista maksetaan vain muutama tarjoilu vuodessa. Joka päivä toistuvan aterioinnin päästöt kasvavat paljon suuremmiksi, mutta eivät kuulu organisaation päätäntävaltaan tai päästövastuuseen. Vuoden hiilijalanjälkilukemat olivat:

• IHME 16 tonnia CO2e (liikkumisen osuus 75 %)
• Mustarinda 25 t CO2e (liikkuminen 83 %)
• HIAP 120 t CO2e (energia 60 %, liikkuminen 38 %)
• Frame 640 t CO2e (liikkuminen 89 %)

Mitä enemmän rahaa, sitä isommat päästöt

Pieniä toimijoita ja yksittäisiä taiteilijoita lohduttanee, että eurot ja päästöt kulkevat käsi kädessä. Jopa niin selkeästi, että eurolle voidaan laskea oma hiilijalanjälki: Suomessa kulutuksen päästöt ovat keskimäärin 0,5 kg CO2e/euro. Tämä tarkoittaa, että suurin vastuu ja suorastaan velvollisuus muutoksen tekemiseen on niillä, joilla on suurimmat taloudelliset resurssit.

Niinpä ei ole yllättävää, että runsaasti apurahoja myöntävä Frame tuottaa näistä organisaatioista eniten päästöjä. Framen päästöistä ylivoimaisesti suurin osa syntyy apurahahankkeissa tapahtuvasta liikkumisesta, käytännössä lentämisestä. Suuruusluokaltaan Framen kokonaispäästöt vastaavat reilun 60 suomalaisen vuotuisia päästöjä.

HIAP: Henkilökunnan liikkumisen päästöt ovat pudonneet jopa 86 %

HIAP on inspiroiva esimerkki päästöjen vähentämisestä. Henkilökunnan siirryttyä matkustamaan hitaammin, vähemmän ja lähemmäs henkilökunnan matkoista syntyvät päästöt ovat pudonneet 86%. Myös lämmönkulutuksen pienentämiseksi on tehty hartiavoimin töitä. HIAP on vuokralaisena investoinut Suomenlinnan hoitokunnan kanssa älykkääseen lämmönohjausjärjestelmään, jonka avulla odotetaan 15 % päästövähennystä. Vaikka luku on prosentuaalisesti pieni, vähennys vastaa IHMEen ja Framen toimistojen energiankulutuksesta aiheutuvia päästöjä.

10 kertaa pienemmät lämmityspäästöt fiksuilla energiaratkaisuilla

On kiinnostava yksityiskohta, että energiankulutuksen hiilijalanjälki on IHMEessä ja Mustarindassa sama. IHMEen toimiston pinta-ala on 70 m2, kymmenen kertaa vähemmän kuin Mustarindan, jonka pinta-ala on 700 m2. Tässä tulevat ilmi erilaisten toimijoiden erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa omien päästöjen syntymiseen. Helsinkiin sijoittuneena toimijana IHMEen toimisto lämpenee Helenin kaukolämmöllä, jonka tuottamisessa käytetään fossiilisia polttoaineita. Valinnanvaraa ei tässä asiassa ole. Mustarindan energiajärjestelmä puolestaan perustuu tuulivoiman, aurinkoenergian ja maalämmön hyödyntämiseen. Tämä on vaatinut suuria investointeja niin rahassa kuin työtunneissakin.

Ruokailun merkitys on suuri – voiko organisaatio tukea henkilökohtaisia päätöksiä?

Yllä esitettyjen tulosten lisäksi tein laskelman, jonka mukaan ruokailusta aiheutuva hiilijalanjälki olisi 70 % pienempi, jos kaikki residenssitaiteilijat söisivät vegaaniruokaa naudanlihaan painottuvan sekaruoan sijaan. Vähennys olisi huomattava myös organisaation kokonaispäästöjen näkökulmasta: ne putoaisivat 30 %. Tämän hypoteettisen laskelman lähtöoletukset löytyvät Mustarindan blogista. Henkilökohtaisilla ruokailuvalinnoilla voi olla siis erittäin suuri merkitys kokonaispäästöjen kannalta. On hyvä, että pomo ei päätä mitä alainen syö. Organisaatio voisi kuitenkin miettiä tapoja tukea vähäpäästöistä kasvisruokailua.

Hiilihaaste 2030

Yksikään taiteilija tai taideorganisaatio ei toimi tyhjiössä, vaan eri tavoin sidoksissa muihin toimijoihin. Uusi hiilineutraali normaali luodaan yhdessä. Siksi haastankin teidät vuoteen 2030 asti

• Seuraamaan päästöjä, vähentämään 90 % ja kompensoimaan loput
• Vaatimaan
  • ohjaavaa lainsäädäntöä ilmastotoimille ja kompensaatiolle
  • lisää tutkimusta, kattavampaa dataa, parempia laskureita
  • tarvittavaa tukea, koulutusta ja tietoa, myös tukirakenteita
• Luomaan kysyntää vähäpäästöisille tuotteille, palveluille ja tiloille
  • Hiilineutraalit tilat
  • Hiilijalanjälki kirjanpidon oheispalveluna
  • Ympäristöohjelmat ja -sertifikaatit
• Hidastamaan tahtia, säätämään odotuksia
• Käyttämään aikaa keskusteluun ja tunteiden kohtaamiseen
• Kurkottamaan kaikki mukaan
• Luomaan vähäpäästöistä kulttuuria

 

Tämän artikkelin materiaalit ovat peräisin puheenvuorosta, jonka pidin IHMEen, Framen, HIAPin ja Mustarindan järjestämässä ekoseminaarissa, joka pidettiin 19.12.2020 HAM Helsingin taidemuseon tiloissa. Seminaarin esitykset ovat nähtävissä IHMEen YouTube-kanavalla. Kannattaa katsoa!

 

Kirjoitus on osa vuonna 2020 julkaistavaa sarjaa, jossa IHMEen ekokoordinaattori Saara Korpela käsittelee hiilijalanjälkeä taidetuotannossa.

Lue muita vuoden 2020 ekoblogeja:

• Mitä yhteistä on kalorilla ja hiilidioksidilla?
• Hiilijalanjäljen laskenta alkaa!
• Miten lämmityksen hiilijalanjälki lasketaan?
• Niin pienet kuin suuretkin päästöt on mahdollista saada alas
• IHME-taidetuotannon hiilijalanjälki
• Miten edistää kestäviä ruokakäytäntöjä taideorganisaatiossa?
• Tapahtuman hiilijalanjälki
• Kilometrit ja kohtaamiset
• Taideorganisaation hiilijalanjälki ja hiilihaaste 2030!