IHME Helsinki 2025

Vanhankaupunginkoski. Kuva: Samy Kramer.

Zhanna Kadyrova tekee IHME Helsinki 2025 -teoksen

IHME Helsinki 2025 -teoksen tekijä on palkittu ukrainalaistaiteilija Zhanna Kadyrova (s.1981). Kadyrovan paikka- ja tilasidonnaisten teosten ilmaisukeinoihin kuuluvat niin kuvanveisto, valokuva, video kuin performanssi. IHME Helsinki 2025 -teoksessa taiteilijan kiinnostuksen kohteena ovat vesistöt ja energiainfrastruktuurit, joiden kautta hän pohtii niin ”edistyksen” kuin konfliktien seurauksia elämää ylläpitävissä järjestelmissä. Läsnä teoksessa on myös toivo, joka syntyy toislajisten ekosysteemien kyvystä ylläpitää elämää.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, Kadyrova keskeytti meneillään olevat taideprojektit, perui residenssit ja pohti taiteilijuuttaan uudelleen. Hän pakeni Karpaattien vuoristoon, mutta huomasi että pakolaisuus ei ole hänen ratkaisunsa ja palasi muutaman kuukauden päästä kotikaupunkiinsa Kiovaan. Karpaateilla sai kuitenkin alkunsa Kadyrovan tunnetuimpiin teoksiinsa kuuluva PALIANYTSIA -teosten sarja. Kyseessä on humanitäärinen teos, jonka myyntitulot käytetään Ukrainan hyväksi taiteilijan valitsemiin kohteisiin. PALIANYTSIA oli esillä IHME Helsingin toimesta Ilmastoturvallisuusfestivaalilla Ilmatieteenlaitoksella 19.–20.9.2024 ja se esitettiin uudelleen Tekniikan museossa 29.10–3.11.2024.

Zhanna Kadyrovan IHME Helsinki 2025 -teos

IHME Helsinki 2025 -teoksen taustamateriaalia on video, jossa esiintyy silmänkantamattomiin jatkuva nuori, tuulenpyörteissä huojuva metsä. Venäjän 6.kesäkuuta 2023 tuhoama Kahovkan pato tyhjensi valtavan 2155 km2 laajuisen tekojärven ja aiheutti mittaamatonta tuhoa lähiympäristössä, kylissä ja kaupungeissa. Nyt entisen tekojärven tilalla kasvaa nelimetriseksi kasvanut paju- ja poppelimetsä. Helsingin kaupungin syntysijoilla, Vanhankaupunginkoskella, puolestaan toimi 1876–1980 Suomen ensimmäinen vesilaitos, joka on muokannut voimakkaasti alueen ympäristöä. Nykyään siellä toimivat Tekniikan museo ja Voimalamuseo. Luontoarvoihin perustuen Helsingin kaupunki selvittää nyt mahdollisuutta purkaa Vanhankaupunginkosken pato.

Zhanna Kadyrovan IHME Helsinki 2025 -teos tuo katsojan pohdittavaksi nämä tapahtumat Zaporizhzhjassa ja Helsingissä. Samalla teos antaa toiveikkaan hengähdystauon konfliktien ja ympäristökriisin ajassa. IHME Helsingin kansainvälisen ja ekologisesti kestävän toimintamallin mukaan teos tullaan esittämään Helsingin lisäksi myös Ukrainassa paikallisena tuotantona, paikalliselle yleisölle.

Kuvassa on Zhanna Kadyrova, tummahiuksinen nainen, mustassa paidassa ja housuissa istuu kivellä ja joki virtaa vieressä. — Zhanna Kadyrova. Kuva: Elias Jurvanen.

Lue lisää taiteilijasta ja teoksesta

”Näin Zhanna Kadyrovan teoksia ensimmäisen kerran Ralph Rugoffin kuratoimassa Venetsian biennaalissa vuonna 2019 nimeltään May You Live In Interesting Times. Otsikko on englantilaista keksintöä ja viittaa epävarmuuden, kriisin ja myllerryksen kausiin; ”mielenkiintoisiin aikoihin”, juuri sellaisiin, joita elämme nykyään. Zhannalta oli esillä kaksi paikkasidonnaista installaatiota Second Hand (2014) ja Market (2016-). Second Hand -teoksessa Zhanna oli käyttänyt hylättyjen tai korjauksen alla olevien rakennusten hukkamateriaalia kiinnittäen ne myös käsitteellisesti kaupunkiympäristöön ja julkisiin tiloihin. Minua kiehtoivat nämä esineet, joissa kiteytyi taitavasti henkilökohtainen ja julkinen, psykologinen ja poliittinen historia.

Vuonna 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut voimakkaasti koko Eurooppaan ja Suomeen. Hyökkäyksen seurauksena Suomi on muun muassa liittynyt Natoon, energian ja sähköntuotannon vihreää siirtymää on kiihdytetty ja Suomi on vastaanottanut 45 000 ukrainalaista pakolaista. Ympäristökriisi aiheuttaa samanlaista kärsimystä ja tuhoa kuin sodat äärisäiden aiheuttamien tulvien, metsäpalojen, kuivuuden ym. seurauksena. Samaan tapaan kuin meidän tulee osata hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua, meidän tulee osoittaa tukemme ja tehdä työtä rauhan puolesta Ukrainassa ja muilla konfliktialueilla. Taiteen kentällä voimme luoda ja vahvistaa yhteyksiä, yhteistyötä ja toimintaa rauhan puolesta.

Viime vuosina puhuessani ekologisesti kestävästä taideinstituutiotoiminnasta olen usein siteerannut yhdysvaltalaista feminismiteoreetikko Donna Harawayn ilmaisua ”staying with the trouble” ohjenuorana siihen, miten elää ympäristökriisin maailmassa. ”Ongelmien kanssa pysyminen” tarkoittaa Harawayn mukaan, että tarvitsemme toisiamme odottamattomassa, lajienvälisessä yhteistyössä ja yhdistelmissä. ”Me selviämme yhdessä tai emme ollenkaan”, hän toteaa. Tämä pätee niin ihmisten väliseen kuin monilajiseenkin yhteiseloon.

Kun kutsuimme Zhanna Kadyrovan IHME Helsinki 2025 -teoksen tekijäksi, ehdotin hänelle, että pohtisimme mahdollisuutta tutkia sodan vaikutuksia paitsi ihmisiin ja ihmisten rakentamiin infrastruktuureihin myös siihen, mitä tapahtuu luonnonympäristössä, ekosysteemeissä ja muiden lajien elämässä. Palattuaan Kiovaan Zhanna on halunnut säännöllisesti nähdä omin silmin sodan aiheuttamia tuhoja ja hän vieraili myös Venäjän tuhoaman Kahovkan padon tuhoamisesta kärsineellä alueella. Uuden teoksen aihio alkoi muotoutua kahden vesistön, kahden padon ja niiden historian ja nykypäivän ympärille.”

Paula Toppila, IHME Helsinki 2025 -teoksen kuraattori

IHME Helsinki tuottaa yhden julkisen tilan teoksen vuosittain. Vuoden 2025 taiteilijavalinnan on tehnyt IHME Helsingin Advisory Board, jota johtaa toiminnanjohtaja, kuraattori Paula Toppila. Asiantuntijatyöryhmään kuuluivat valintahetkellä vuonna 2023 professori Ute Meta Bauer Nanyangin teknologisesta yliopistosta Singaporessa, tutkija, taiteilija Antti Majava BIOS-tutkimusyksiköstä ja alkuperäiskansatiedon vanhempi tutkija Hanna Guttorm Helsingin yliopistosta.

Zhanna Kadyrova syntyi vuonna 1981 Brovaryssa, Kiovan alueella Ukrainassa. Hän asuu ja työskentelee Kiovassa. Hän oli R.E.P.-ryhmän (Revolution Experimental Space) jäsen 2004–2014. Valmistuttuaan Taras Shevtshenkon valtion taidekoulusta vuonna 1999 hän sai Kazimir Malevitšin taiteilijapalkinnon ja Kiovan veistosprojektin Grand Prix -palkinnon (molemmat 2012). PinchukArtCentre on myöntänyt hänelle erikoispalkinnon (2011), pääpalkinnon (2013) ja Future Generation Art Prize -erikoispalkinnon (2014).

Kadyrova on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin näyttelyihin, kuten Kochin biennaaliin 2023 (Intia), kolmanteen Bangkokin biennaalin (2022), Venetsian biennaalin 58., 56. (kansainväliset hankkeet) ja 55. (Ukrainan paviljonki) näyttelyyn, Kiovan biennaaliin (2017) ja ”CrackUpCrackDown” -näyttelyyn, joka oli 33. graafisen taiteen biennaali Ljubljanassa, Sloveniassa. Viime vuosina hän on keskittynyt paikkasidonnaisiin projekteihin, joihin kuuluvat muun muassa installaatio Semmeringin vuoristossa (Itävalta), Tolfan kylään (Italia) levittäytynyt interventio ja pysyvä veistos sekä veistos Shanghai Jing’an International Sculpture Projectissa (JISP) Shanghaissa (Kiina).

Hänen teoksiaan on ollut esillä kansallisesti ja kansainvälisesti, muun muassa Kunstverein Hannoverissa (Saksa), Stavangerin museossa (Norja), Kunstforum Wienissä (Itävalta), Eretz Istael -museossa Tel Avivissa (Israel), Centre Pompidoussa, Palais Tokiossa, La Kunsthalle Mulhousessa (Ranska), Kunstraum Innsbruckissa (Itävalta), Ludwig-museossa Budapestissä (Unkari) ja Museum of Modern Artissa ja Uyazdovskin linnassa, Varsovassa (Puola), Spinnereissa Leipzigissa, Badischer Kunstvereinissa, Karlsruhessa ja DAAD Zimmerstrassella, Berliinissä (Saksa), Kuuban arkkitehtien ja rakennusinsinöörien liitto, Havannassa (Kuuba), Sara Hildenin museossa, Tampereella (Suomi), Lvivin kunnallisessa taidekeskuksessa, Lvivissä, Ukrainan kansallisessa taidemuseossa ja PinchukArtCentressä, Kiovassa (Ukraina).

Galleria Continua edustaa Zhanna Kadyrovan töitä ja on laatinut alkuperäisen tekstin.

Zhanna Kadyrovan taiteellista tuotantoa on nähty Suomessa Sara Hildenin taidemuseossa vuonna 2020 järjestetyssä Still still life – näyttelyssä. Näyttelyssä oli esillä Kadyrovan installaatio Market/Tori (2017–19).

kadyrova.com

”Palianytsia tarkoittaa leipää. Klassisessa merkityksessä se tarkoittaa uunissa paistettua suurikokoista pyöreää vehnäleipää. Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän sodan alkaessa sanasta ”palianytsia” tuli symboli, koska venäläiset miehittäjät eivät osaa lausua sitä oikein. Siitä tuli tunnussana, jonka avulla ystävän ja vihollisen erottaa erehtymättä toisistaan. Perinteisten joukkojen lisäksi Venäjä lähetti sabotööriryhmiä Ukrainan kaupunkeihin ennen hyökkäystä. Sabotöörien tehtävänä oli vakoilla ja ilmoittaa venäläisille, missä asevoimamme olivat sijoitettuina, missä tarkastuspisteet ja infrastruktuurilaitokset sijaitsevat. He jättivät myös tunnistusmerkkejä, jotka auttoivat lento- ja maihinnousujoukkoja suunnistamaan ja niin edelleen. Nämä ihmiset liikkuivat kaupungilla siviilivaatteissa, mutta olivat aseistettuja.

Hankkeen innoittajana oli Transkarpatian alue, jossa asumme nyt yhdessä kumppanini Denis Rubanin kanssa. Kun sodan toinen viikko alkoi, koko perheemme joutui lähtemään kotikaupungistamme Kiovasta. Äitini, siskoni ja tätini ovat nyt Saksassa, ja me asumme edelleen täällä ja toivomme palaavamme takaisin. Kylät täällä ovat Karpaattien vuorten suojassa, ja täällä on monia vuoristojokia; niiden vedet virtaavat nopeasti ja kiillottavat kiviä. Täällä ei ole strategisia kohteita, kuten lentokenttiä, sotilastukikohtia tai asevarastoja, joten uskomme olevamme turvassa, vaikka toisinaan kuulemme ilmahyökkäyssireenejä. Saavuttuamme pysähdyimme ihmisiä täynnä olevaan kalliiseen hotelliin kaupunginosan keskustassa. Yrittäessämme löytää omaa paikkaamme kävelimme ja matkustimme paljon ympäri aluetta, ja silloin huomasimme jokikivet. Aloimme katsella niitä tarkemmin, ja idea vain tuli meille. Aikaa etäännyttelyyn ja analysointiin ei ollut, vaan tarve tehdä jotain ja olla hyödyksi kasvoi! Tällä hetkellä Länsi-Ukrainassa on noin 6,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, joten paikan löytäminen, varsinkin sellaisen, jossa olisi työpaja, oli uskomattoman vaikeaa.

Viidentenä etsintäpäivänä onnistuimme! Löysimme omakotitalon, jossa ei ollut sähköä, koska puu kaatui 7 vuotta sitten ja katkaisi johdot. Yhdessä omistajien kanssa aloimme järjestää kaiken tyhjästä. Nyt meillä on sähköt, internet, jääkaappi ja mikroaaltouuni, polttopuut ruoanlaittoon ja talon lämmittämiseen sekä vettä kaivosta. Mikä tärkeintä, voimme tehdä töitä. Se, että voimme työskennellä projektin parissa, auttaa meitä pysymään järjissämme, koska tunnemme tekevämme kaiken voitavamme. Lahjoitamme 100 prosenttia näistä teoksista saamistamme rahoista vapaaehtoisjärjestöille ja ystäville, jotka jäivät Kiovaan ja liittyivät siellä alueellisen puolustuksen joukkoihin. Sodan ensimmäisten kahden viikon ajan minusta tuntui, että taide oli unta, että kaikki kaksikymmentä vuotta ammatillista elämääni olivat vain jotain, jonka olin nähnyt nukkuessani, että taide oli täysin voimatonta ja katoavaa verrattuna armottomaan sotakoneistoon, joka tuhosi rauhallisia kaupunkeja ja ihmishenkiä. Nyt en enää ajattele niin: Näen, että jokainen taiteellinen ele tekee meidät näkyviksi ja saa äänemme kuuluviin!”

Zhanna Kadyrova 2022

Katso kuvia teoksesta: kadyrova.com