IHME Helsinki 2020

IHMEen asiantuntijatyöryhmä valitsi norjalaistaiteilija Jana Winderenin tekemään ensimmäisen, vuonna 2020 toteutuvan teoksen, Helsinkiin. Winderen on äänitaiteilija, jota kiinnostavat muiden lajien tuottamat ääniympäristöt ja ekosysteemit. Hän tutkii erityisesti vedenalaista maailmaa käyttäen tutkimusvälineinään uusinta teknologiaa.

Jana Winderen (s.1965) on valmistunut taiteilijaksi Goldsmith Collegesta, Lontoosta. Hän on ennen taideopintoja opiskellut matematiikkaa, kemiaa ja kalataloutta Oslon yliopistossa. Winderenin teokset saavat usein monikanavaisen ääni-installaation tai konsertin muodon, mutta hän on tehnyt äänimaailmoja myös elokuviin, tanssiteoksiin ja radioon sekä julkaissut materiaalia CD:nä, vinyyleinä ja C-kasetteina. Hänen teoksiaan on koettu niin taideinstituutioissa kuin julkisissa tiloissakin Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa. Winderen asuu ja työskentelee Oslossa.

www.janawinderen.com

Listening with Carp, Now is the Time (Kuunnellen karpin kanssa), 2019

Teos Listening with Carp, Now is the Time on sävelletty Wuzhenissa, Kiinassa. Taiteilijan tallentamassa äänimateriaalissa kuullaan kanaaleissa elävien kalojen tuottamaa ääntä, jota myös niissä elävät karppi-kalat kuuntelevat. Teos yhdistää tätä paikallista äänimateriaalia maailman valtamerissä tehtyihin nauhoituksiin, joka on äänitaajuuksiltaan sekä karppien että ihmisten kuultavissa. Teos on esillä Wuzhenin Nykytaiteen näyttelyssä 31.3.-30.6.2019. Lue lisää teoksesta. 

Through the bones (Luiden läpi), 2018

Thaimaalaiset kalastajat ovat paikallistaneet tuhansia vuosien ajan vedestä kaloja ja muita meren eläviä kuuntelemalla puista airoa. Tätä vanhaa taitoa on harjoitettu eri yhteisöissä ympäri maailmaa ja kerrotaan, että mm. grönlantilaiset havainnoivat airojen kautta valaiden laulua. Kuuntelu mahdollistuu, kun veden alla elävien otusten luoma liike kantautuu puisen airon kautta värähtelynä ihmisen kalloon ja luuta myöden suoraan sisäkorvaan. Vastaava kuuntelumekanismia käyttävät myös merinisäkkäät ja kalat.

Jana Winderen teki Thaimaassa matkan oppiakseen enemmän tästä kuuntelumekanismista sekä tavasta, jolla kestävää kalastusta harjoittavat kylät säilyttävät elinvoimaisen yhteisönsä huolehtimalla samalla sekä ympäristöstään että ihmisistään. Through the bones -teos yhdistää airojen kuuntelumekanismia uuteen teknologiaan ja hydrophone -äänitystekniikoihin. Thaimaan Biennaalin 2018 kävijöillä oli myös mahdollisuus kuunnella airojen kautta Pali-joen vedenalaista elämää paikallisten kalastajien opastamana. Lue lisää teoksesta. 

Rats – secret soundscapes of the city (Rotat – kaupungin salaiset äänimaisemat), 2017

Rottayhdyskunnat elävät rinnakkaiseloa ihmisten kanssa. Osa rottien välisestä kommunikaatiosta asettautuu 20 000 hertsin taajuudelle, jota ei ihmiskorvalla kuule. Jana Winderen halusi selvittää, pitävätkö tarinat rottien rakkausserenadeista paikkansa. Hän äänitti Oslon Bjørvikan alueella ainoastaan ultraäänitaajuuksilla havaittavaa äänimaisemaa ja hidasti ja madalsi sitä sävellykseensä ihmiskorvin havaittavaksi. Winderen hyödynsi teosta varten tekemissään tutkimuksissa ja nauhoituksissa uutta teknologiaa ja yhteistyötä Surreyn yliopiston tutkijan kanssa. Monikanavainen teos oli kuultavissa kaiuttimista syksyllä 2017 Oslon Akerselvan alueen urbaanissa rantamaisemassa. Rotat (Rats – secret soundscapes of the city) –teos toteutettiin yhteistyössä Munch museon on the Move 2017 -hankkeen ja Uudenmusiikin keskus nyMusikkin kanssa. Lue lisää teoksesta. 

Lue lisää Jana Winderenin tuotannosta

IHMEen asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Tuula Arkio perustelee Jana Winderenin valintaa vuoden 2020 IHME tilausteoksen toteuttajana: ”Tällä hetkellä myös valtameret ja jäätiköt ovat ilmastonmuutoksen kourissa. Jana Winderenin taide merenalaisine äänimaailmoineen muistuttaa meitä siitä, mikä on tuhoutumassa, jos mitään ei tehdä.” Myös kriitikko, kuraattori Timo Valjakka nostaa esiin merten merkityksen ekosysteemissämme: ”Elämä on merestä lähtöisin. Elämän jatkuminen maapallolla edellyttää, että myös meri voi hyvin.”

IHMEen toiminnanjohtaja Paula Toppila jatkaa: ”Jana Winderenin tuotannossa yhdistyvät taiteen mahdollisuus kuvitella kuulemassaan mahdollisia maailmoja, vaihtoehtoisia kertomuksia samalla, kun hän valitsemansa materiaalin kautta muistuttaa meitä muiden lajien olemassaolosta, arvosta ja haavoittuvuudesta. Winderenin teoksissa kohtaamme käsittämättömän toiseuden, kääntämättä jäävän ja usein katoamassa olevan äänimaailman, jota emme ilman häntä pääsisi kokemaan. Winderenin teoksia voisi kutsua ilmastonmuutoksen ajan vanitas – teoksiksi.”

Professori Hanna Johansson nostaa esiin teosten kokemuksellisuutta: ”Jana Winderenin taide herkistää kuuloaistini ja tuo meren maailman läsnäolevaksi ihmeen intensiivisesti. Kaikki tämä merellinen ja vedellinen; sulaminen, jäätyminen, sade, lorina, märkyys, raikkaus koskettaa pelkästään äänellä ja saa minut tuntemaan veden kuin ensimmäistä kertaa.”

Ensimmäinen IHME Helsinki -teos, norjalaistaiteilija Jana Winderenin paikkasidonnainen ääni-installaatio Listening Through the Dead Zones tuli esille Taivallahden rannalla sijaitsevalle Soutustadionille Helsingin Töölöön.

Soutustadion

Jana Winderen saapui ensimmäiselle taustatyövierailulle elokuun alussa 2019. Vierailun toisena päivänä toteutunut veneretki Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen vesitiimin kanssa aloitettiin Rajasaaresta. Odottaessaan retken alkamista taiteilija kiinnitti huomiota hylätyn näköiseen valkoiseen rakennukseen vastarannalla. Tuo rakennus, Soutustadion, on arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema. Se valmistui vuonna 1937 vuodelle 1940 suunniteltuja olympialaisia varten. Lähestyvän sodan vuoksi olympialaiset siirrettiin vuodelle 1952, eikä stadionia koskaan käytetty kyseisiin kilpailuihin. Stadionin katsomo avautuu merelle päin, mikä näytti täydelliseltä ratkaisulta taiteilijalle, joka haluaa kiinnittää huomiomme vedenalaiseen maailmaan. Taiteilija teki päätöksen vierailullaan Soutustadionilla seuravana päivänä: tämä olisi tulevan teoksen tapahtumapaikka.

Hilding Ekelund (1893-1984)

“Kehittyneen tekniikan ja aikamme sosiaalisen elämän perustalle olisi luotava rakennustaide, jossa looginen luontevuus, konstruktion keveys, inhimillinen tunne, henkevä herkkyys, vieläpä huumorikin ovat hallitsevina piirteinä. (..) Meidän on ennen kaikkea tarkattava luontoa ja sen ankaran loogisten, sopusointuisten elementtien runsautta, meidän on annettava rakentavalle mielikuvituksellemme liikkuma-alaa, mutta myös hillittävä sitä, meidän on haettava inspiraatiota erilaisten materiaalien ja rakenteiden ominaisuuksista ja niiden vielä osittain tuntemattomista mahdollisuuksista; voimme myös oppia yhteiskuntamme toiminnoista, ilmastostamme ja kansanluonteesta.”

Riitta Nikula, Hilding Ekelundin arkkitehtuurista ja ajattelusta. Toim. Susanna Luojus ja Itha O’Neill. Katujen kertomaa. Ragnar ja Hilding Ekelundin maalauksellinen kaupunki. SKS. 2011.